Historia

Maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut hevosseura, Keski-Karjalan Hevosystäväinseura perustettiin Joensuussa 11.12.1873. Seuran toimenkuvaan kuuluivat näyttelytoiminta, eläinsuojelutyö sekä ravikilpailujen järjestäminen.

Aivan kuten muuallakin Suomessa, myös Joensuussa ravikilpailuja järjestettiin ensi alkuun jääradoilla. Lumipyry, kova pakkanen, sohjokeli ja räntäsade kuitenkin usein häiritsivät kilpailutoimintaa. Niinpä Hevosystäväinseuran johdon keskuudessa kypsyi ajatus maaradan saamisesta Joensuuhun. Hevosystäväinseuran kokouksessa joulukuun alussa vuonna 1901 päätettiin kaupungin valtuusmiehiltä anoa, että seuralle vuokrattaisiin maa-alue kaupungin läntisen linjan ulkopuolelta 25 vuoden "arentiajalla" ja mahdollisuudella tarvittaessa saada jatkoaikaa. Kaupungin taholta hankkeeseen suhtauduttiin suopeasti, etenkin kun siihen voitiin yhdistää muun muassa eläinsuojelutyö.

Alue raivattiin kesällä 1902. Hanke edistyi niin hyvin, että jo vuoden 1903 kesäkuussa alueella pidettiin tamma- ja varsanäyttelyt. Ensimmäiset ravikilpailut puolestaan järjestettiin 6.6.1905. Vuoden 1907 kesäkuun 28. päivänä rata oli jo niin hyvässä kunnossa, että Joensuussa järjestettiin valtion kilpa-ajot. Samassa yhteydessä oli maan ensimmäinen oriitten kantakirjaus, jolloin 15 oritta merkittiin kantakirjaan, ja samanaikaisesti alueella oli suuri maakunnallinen näyttely, jossa esitettiin kaiken kaikkiaan 226 hevosta. Vuonna 1915 radalle valmistui päärakennus, jossa oli kokoushuone, katsojaparveke ja vahtimestarin asunto.

Joensuun ravirata osoitti hyödyllisyytensä myös kriisiaikoina. Vuonna 1918 sisällissodan repiessä Suomea radalle rakennettiin 80 hevosen talli Karjalan Ratsujääkärirykmentin tarpeisiin. Osasto majaili ja harjoitteli rata-alueella. Talvi- ja jatkosodan aikaan radalle oli sijoitettuna armeijan hevossairaala.

Kaupungin laajetessa 1960-luvulla kävi yhä ilmeisemmäksi, että vuokramaalla oleva rata joutuisi liian ahtaaseen paikkaan ja vähitellen siirtymään muualle. Viimeistään raviradan pohjoisosan läpi vuonna vedetty Martikkalantie (nykyinen Yliopistokatu) teki selväksi, että radan paikkaa on muutettava. Martikkalantiestä johtuen rataa siirrettiinkin vuonna 1969 hieman etelämmäksi, mutta ahtauden ongelmaa ei pieni siirto poistanut. Hevosystäväinseuran puheenjohtaja Erkki I. Pesonen herätti ajatuksen uuden raviradan sijoittamisesta Linnunlahdelle, jossa jo toteutettiin kaavan mukaista täyttösuunnitelmaa. 

Vuosien poliittisen pelin jälkeen Joensuun kaupunginvaltuusto lopulta hyväksyi 26.11.1973 uuden raviradan sijoittamisen Linnunlahdelle äänin 28-12. Kun lopullinen varmistus oli tullut, alkoivat hihat heilua ripeästi. Tuomaritorni siirrettiin vanhalta radalta ja rakennettiin totokatos. Uudella Linnunlahden radalla järjestettiin avajaisravit jo juhannuksena 1974. Vuonna 1975 totokatosta korjattiin ja kahviota laajennettiin, hevosautoalue tuli kuntoon 1976. Vuonna 1978 rakennettiin huoltorakennus, jossa oli keittiö, toimisto ja WC-tilat. 

Joensuun Ravirata Oy perustettiin vuonna 1980. Yhtiö, jonka osakkaina ovat Joensuun kaupunki, Keski-Karjalan Hevosystäväinseura ja Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliitto, rekisteröitiin 30.5.1980. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä 1981 valmistui uusi uljas katsomorakennus.

Autolähdöt kuuluvat nykyään olennaisena osana suomalaisiin ravikilpailuihin. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. Tasoitusajojen, pareittain ajettujen ns. ennätysjuoksujen sekä kävelylähtöjen rinnalle tuotiin vuonna 1960 aivan uusi ja ihmeellinen asia. Hevoset kerääntyivätkin nyt auton taakse, jonka takana ne kiihdyttivät lähtölinjalle ja olivat startin tapahtuessa jo täydessä juoksussa. Innovaation takana oli pohjoiskarjalainen raviurheilun mahtimies Erkki I. Pesonen, ja ensimmäistä kertaa autolähtöjä ajettiin Suomessa 24.7.1960 Joensuun vanhalla raviradalla.

Pesonen oli nähnyt autolähtöjä Keski-Euroopan ja Tanskan matkoillaan, ja innostui kokeilemaan kyseistä konseptia myös Suomessa. Vastaanotto oli kilpailuista uutisoineen sanomalehti Karjalaisen mukaan sekä kilpailijoiden että yleisön puolella suorastaan innostunut, ja pian autolähdöt levisivät kaikkialle Suomeen.

Ensimmäiset autolähdöt Joensuussa ajettiin Pika-Paketti Kettuselta lainatulla kuljetusautolla. Auton lavalle oltiin asetettu erillinen ”este”, toisin sanoen siivekkeet, jotka keräsivät hevoset auton taakse ja estivät niitä ohittamasta edessä kiihdyttänyttä autoa. Tekniikka ei 60-luvun alussa ollut vielä täydellisesti hioutunutta, ja sattuipa kerran niinkin, että kyseinen siipihäkkyrä putosi kiihdytysvaiheessa suoraan takana juosseiden hevosten eteen! Vahingoilta onneksi vältyttiin.

Kaikkien aikojen ensimmäisen autolähtönä ajetun sarjan voitti ilomantsilaisen O. Kettusen omistama ja ohjastama ruuna Vimma. Sen kilometriaika 2000 metrin matkalla oli 1.34,1. Myöhemmin samana syksynä Joensuussa nähtiin myös ensimmäinen lämminverinen startissa – presidentti Urho Kekkosen omistama Lento. Kilpailuraportin mukaan Kaarlo Partasen ohjastama Lento vieroksui lähtöautoa, mutta vauhtiin päästyään se kiisi suomenhevosilta kilpakumppaneiltaan karkuun ja noteerasi elämänsä ensimmäisessä autolähdössä mailin matkalla tuloksen 27,2.

Joensuun ravirata haluaa kunnioittaa 60-luvun idearikkaita visionäärejä järjestämällä jatkossa vuosittain autolähtöravit. Autolähtöjen yli kuusikymmenvuotista historiaa juhlistetaan ensimmäisen kerran Joensuun raveissa lokakuussa 2021.

Eilisissä kilpailuissa ensi kertaa maassamme käytössä oleva ns. starttiauto toiminnassa. "Esteen" takana ovat III sarjaan osallistuneet ravurit.
 -Sanomalehti Karjalainen 25.7.1960

Linnunlahden ravirata on palvellut ja edistänyt ravitoimintaa jo yli 40 vuoden ajan. Paitsi raviväelle, on Linnunlahden rata tullut tutuksi myös muun muassa koiraihmisille toimivana näyttelyalueena ja rokkikansalle Ilosaarirokin lepoa sekä rakkautta tarjoavana majoitusalueena. Rata on näyttänyt tarpeellisuutensa osana suurtenkin tilaisuuksien järjestämisen mahdollistavaa Mehtimäki-Laululava-Linnunlahti-kokonaisuutta.

Ravirata-alue taipuukin moneksi. Kavioura on muokkautunut tarvittaessa niin maakuntahiihtojen kuin Itärallinkin näyttämöksi. Laaja pysäköinti- ja varikkoalue tarjoaa tilat myös koiranäyttelyille, messuille ja muille tapahtumille. Onpa Linnunlahdella nähty armeijankin kalustoesittely sekä vuosittain perinteinen vanhojen autojen vappukulkue huipentuu raviradalle. Raviradan katsomo- ja ravintolatiloissa kokki loihtii eväät olipa asialla ravi-, rokki-, ralli- tai hiihtokansa. Monipuoliset raviradan tilat sopivat myös monenlaisten pienten ja suurten yksityistilaisuuksien järjestämiseen.

Tämän sivun teksti: Henri Palmroth

"Sataan vuoteen mahtuu monenlaista" Sanomalehti Karjalainen 4.6.2005. Joensuun ravirata 100 vuotta -juhlajulkaisu, liite sanomalehti Karjalaisessa. (Aarne Rauma)

"Urheilua vedonlyönnin ehdoilla - toimintaympäristön ja pelikulttuurin muutokset Suomen ja erityisesti Joensuun raviurheilussa 1980-2006" (Juha Kivelän Pro Gradu-tutkielma Itä-Suomen yliopistoon, 2008)

"Kaikkien aikojen kuninkuusravit" (Jouni Aalto, toim.)

"Suuri suomalainen ravikirja (Antero Raevuori)

Sanomalehti Karjalaisen arkisto

Edellä mainittuja lähdetekstejä on käytetty myös Joensuun kuninkuusravien historiaosiossa.